Juhannusaikaa

Suomi laskeutuu keskikesään ja aloittaa sen juhlimalla juhannusta. Juhannus on monessa mielessä merkittävä suurelle osalle kansalaisia. Useat firmat laitetaan lepäämään lomien ajaksi ja koko työtä tekevä ihmisjoukko lasketaan kesälaitumille. Nämä samat ihmiset sitten täyttävät kaikki mahdolliset ja mahdottomat kesänviettopaikat ja elävät muutaman viikon omilla ehdoillaan vailla arjen rutiineja. Päiväkodit laitetaan kiinni ja lapsille täytyy kuumeisesti etsiä jonkinlainen säilytyspaikka. Tämähän tekee perheille sen ihanuuden, että lomia ei voida pitää yhtä aikaa, vaan tehdään läpsystä vaihto.

Onnellisilla on käytettävissä yhdet tai useammat isovanhemmat, joille lapset laitetaan kesäksi "leirille". Itse vietin lapsuuteni kesät poikkeuksetta mummolassa alusta loppuun. Valitettavan hyvin muistan sen, kun punainen kangaskassi pakattiin tavaraa täyteen ja alkoi kesä. Nyt kun tuota samaa kassia katson varaston hyllyllä (se todellakin on tallessa!), niin hymy tulee väkisin huulille. Ennen kesät olivat todella kesiä - sateesta ei tietoakaan ja aina jotain jännää tekemistä. Ja koska olin monta vuotta isovanhempieni ainoa lapsenlapsi, niin sain mummolta ja ukilta vielä rajattoman huomion - onko onnellisempaa lasta kuin se, jota isovanhemmat hemmottelevat?! (Sori serkut!)

Juhannus myös sisältää perinteitä ja erilaisia viettotapoja ja jokaisella varmaan on oma suosikkijuhannuksensa. Jussia vietetään yksin, perheen tai kavereiden kanssa. Pitopaikkana voi olla kesämökki, kaupunki tai jotkin massiivisista festareista. Maku tietenkin muuttuu iän myötä, koska perheen kanssa vietetty mökkijuhannus kuulostaa teinivuosina helvetiltä maan päällä, mutta tässä rakkaassa keski-iässä en keksisi parempaa tapaa viettää juhannusta kuin istua mökillä perhe ja suku ympärillä.

Viisi tapaa viettää juhannusta, jotka jokaisen on koettava

1) Mökkijuhannus perheen kanssa

Omiin lapsuusmuistoihin kuuluvat juhannukset, jotka vietettiin mökillä koko suvun kesken. Mökkimme oli ja on edelleen mökkikylässä, jossa joka torppa ammuttiin täyteen sukua ja perhettä eli porukkaa oli kyllä pienten festareiden verran. Tavarat ostettiin kyläkaupasta tai sitten kauppa-autosta. Tosin oluet piti roudata alkosta ja senpä vuoksi juotiinkin nelosolutta (ja me lapset peltikorkki-jaffaa).

Tyyni kesäilta, hanurin soitto (sen soittimen) ja nuotio, jonka ympärillä istuttiin ja syötiin makkaraa. Lapsena sai valvoa myöhään ja kuunnella aikuisten juttuja - tuntui melko ihmeelliseltä. Juhannuksena pidettiin vielä uskollisesti ison silmäkoon verkkoja juhannuslohen toivossa. Kun ympärillä oli iso nippu aikuisia, niin saunoa ja uidakin sai enemmän kuin tarpeeksi. 

Noista kesistä jäivät ehkä itselle parhaat muistot - tosin se taitaa enemmän liittyä siihen, että alan itse olla juuri siinä iässä, että kesiä tekisi mieli viettää mökillä ja samalla ehkä kaipaa enemmän myös ympärilleen perhettä ja sukua. 

2) Mökkijuhannus kavereiden kesken

Tämän varmaan muistavat myös monet - ensin autoletka parkkiin Prismalle, josta kimpassa ostettiin ruokaa ja lasti olutta (silloin vielä pullomallista). Sen jälkeen autoletka siirtyi kohti jonkin kaverin vanhempien mökkiä tai sitten vuokramökkiä. Mökillä sitten pystyyn kunnon kahden päivän festarit, joissa juotiin, syötiin, rakastuttiin ja podettiin krapulaa. 

Nämä juhannukset olivat täydellistä lääkettä nuoruuden levottomuuten niinä vuosina, kun kesät vanhempien kanssa olivat todella out ja piti päästä menemään oman mielensä mukaan. Hauskinta on nyt, kun omassa perheessä on teini-ikäisiä ja heillä on tuo sama menemisen pakko. Nyt sitä on tavallaan vaikea ymmärtää, koska eihän lapsi koskaan ole niin iso, että pärjäisi yksinään. Toisaalta taas on kateellinen siitä, että teini elää niitä vuosia, kun elämä maistui makeimmalta ja tietää, miten paljon odotuksia, toiveita ja jännitystä bileet voivat saada aikaan. Silloin kun näet, miten toisilla on elämä edessä, huomaa itsestään sen, miten paljon elämää on takana, perkele.

3) Festarijuhannus

Reppu, jossa vaihovaatteet - check
Makuupussi ja teltta - check   
Viinat - check
Ruoka - löytyy paikan päältä  
Sadevaatteet - nynnyille

Suomi on ollut aina täynnä jos jonkinlaisia festareita pienistä kyläfestareista aina megalomaanisiin puolen Suomen festareihin ja jokaisen on kerran koettava myös se kurjuus, joka on nuorelle elinehto. Festareilla ollaan vapaita ja villejä, tehdään mitä sattuu ja kärsitään kylmästä, unettomuudesta, nälästä ja kurjuudesta, joka "kuuluu asiaan". 

Bändit ovat totta kai ykkösasia (kuka tuohon uskoo, ei ole festareita nähnytkään), mutta melkein yhtä tärkeää on se fiiliksen imppaaminen ympäristöstä, ihmisten paljous ja ennen kaikkea tunne siitä, että on nuori. Festarijuhannus on kaikkien vanhempien kauhu ja teinien must-juttu. Jos saisin päättää, niin en ainakaan kumpaakaan tyttöpuolisista lapsista päästäisi yhdellekään festarialueelle ilman kahta turvamiestä ja lapsenvahtia. Mutta parin vuoden päästä, kun tuo asia on ensimmäisen kerran esissä, niin saatan olla melko voimaton mielipiteineni. Toivottavasti silloin luotan siihen, että kasvatusyrityksistä on jotain jäänyt päähän ja uskallan luottaa siihen, että lapsille on tukan kaveriksi kasvanut myös järkeä.

4) Juhannus autolla ajellen

Vietimme keski-Suomessa asuessa kerran juhannusta siten, että ajelimme pitkin maalaisteitä koko aaton. Eri puolilla oli pieniä kyliä, joissa kaikissa oli omat kokkonsa ja kyläjuhlansa. Porukkaa oli sunnuntaitamineissa kokoontuneena tanssilavan ympärillle ja tienvieret olivat autoja väärällään. Muuten maalaistiet olivat liikenteestä tyhjiä eli ajella sai ihan omassa rauhassa. Sen lisäksi radiosta tuli läpi aaton jotain juhannusohjelmaa, jota kuunteli ajaessa mielellään. 

Hassua, että tuo yksi juhannus on kuitenkin jäänyt hyvin mieleen. Varmaan siihen liittyy sekin, että olin juuri saanut ensimmäisen oman auton, joten ajelu oli ihan vaan siistiä. Toisaalta taas ilta tytön kanssa autossa jutellen ja maisemia katsellen oli rauhallista, aikuista ja tavallisen kivaa. Suosittelen tätä juhannusmallia kyllä muillekin kuin nuorille pareille - suomalainen maaseutu on juuri näinä viikkoina kaikkein vihrein ja samalla kaunein. Puut ja pellot ovat täydessä varustuksessa ja vihreän sävy on niin kirkas, että silmiin koskee. Eikä kukaan kiellä pysähtymästä paikallisen tanssilavan juureen ja testaamasta vaikka lavakulttuurin imua parin valssin voimin.

5) Juhannus kotona

Viimeisenä, muttei vähäisimpänä tulee mieleen festariton ja juhlaton juhannus. Mekin vietämme tämän juhannuksen kotona, mutta saamme ensimmäistä kertaa omia juhannusvieraita. Odotettavissa on mukavaa ajanviettoa perheiden kesken, pientä grillausta ja ehkä muutama eversti jääkaappikylmänä. Tähän ikään tämä juhannus sopii paremmin kuin hyvin. Olemme vielä siinä mielessä onnellisia, että vieraamme tulevat vähän kauempaa ja heitä näemme todella harvoin - tämä tekee juhlasta ehkä itselle vielä tavallistakin arvokkaamman ja odotukset ovat kyllä melkoisen korkealla (tätä en vieraille tunnusta, mutta puunasin jopa grillin joka puolelta teräsvillalla kiiltäväksi).

Toivottavasti näistä löytyy jokaisen suosikkitapa viettää keskikesän juhlaa. Ja toivottavasti jokainen muistaa käyttäytyä juhlan vaatimalla tavalla - ei tapellen, ei örveltäen, mutta juhlien niin reippaasti kuin suomalaiseen tapakulttuuriin kuuluu. Niin kuin juhannusaattoon kuuluu kokko, niin samalla tapaa myös juhannuspäivään kuuluu ohimoissa jyskyttävä kankkunen.

Näillä sanoilla - hyvää juhannusta itse kullekin!