Viimein lomalle - novelli

Aamu

Miehen mielen valtasivat kesäaatokset

Insinööri Martikainen astui ulos hissistä ja saapasteli hitain askelin työpisteeseen. Kuluneesta nahkasalkustaan hän kaivoi kannettavan, jonka liitti telakkaan. Koneen käynnistyessä hän vilkaisi sermin seinään nastalla kiinnitettyyn kalenteriin. Kesäkuun kuvassa näkyi laivan kannelta vilkuttava perhe. Alapuolella olevat päivät oli ruksittu punaisella lukuunottamatta kuun viimeistä päivää, jonka aamua juuri starttailtiin. Martikaisen väsyneille kasvoille levisi hymy - miehen mielen valtasivat kesäaatokset.

Saatuaan koneen käyntiin, Martikainen katsoi välinpitämättömänä sähköpostit läpi, vastaili muutamiin ja keskittyi kirjoittamaan poissaoloviestiään. Kun viesti oli muotoiltu, Martikainen ihaili työnsä tulosta ja kirjasi poissaolokuittauksen päälle kello 16:30. Siihen mennessä hän olisi jo poissa täältä.

- Lomatunnelmissa, vai? Meinaatko karata jo puoliltapäivin vai kärsitkö päivän loppuun saakka? Olikos sulla tänä vuonna ne täydet neljä viikkoa putkeen?

Sermin päälle heilahti keikkumaan pää, joka kuului Sepolle. Seppo ja Martikainen olivat olleet samassa työpaikassa jo päälle kaksikymmentä vuotta. Työn lisäksi he olivat myös perhetuttuja ja puhuivat paljon muustakin kuin työstä. Martikainen hymähtikin Sepon hieman kateelliselle äänelle.

- Joo, onhan ne kesällä kunnon lomat vietettävä. Tänään taidan kuitenkin nauttia koko päivän loppuun saakka. Eihän tätä herkkua sitten tuokioon näekään.
-  Kun kerran tärähtäisi lotossa se riviseiska paikalleen tai Eurossa joku parikymmentä miljoonaa. Sitten kyllä haistattaisin vitut tällekin hikipajalle! Seppo haaveili.

Päivä

- Nauti nyt ilmaisesta lounaasta kerrankin.
- Ilmainen lounas löytyy ainoastaan kompassista.

Puoleenpäivään mennessä Martikainen oli jo tuskastunut. Tuntui kuin kello olisi tahallaan hidastellut. Lyhentääkseen päivää Martikainen kutsui Sepon lounaalle läheiseen pizzeriaan. Olisi ihan kolmen täytteen fantasia lounaslättynä ja Martikainen lupasi tarjota - loman kunniaksi.
- Jos jätetään väliin, ei nyt maita ruoka.
- Nauti nyt ilmaisesta lounaasta kerrankin.
- Ilmainen lounas löytyy ainoastaan kompassista.

Lähes korvasta raahaten Martikainen sai Sepon mukaansa. Lounaalla vierähti melkein tunti ja loman kunniaksi herrasmiehet nauttivat jopa pienet tuopit olutta. Sihijuomaa maistellessaan he äityivät vielä muistelemaan legendaarisia 90-luvun menoja, jolloin lounaat saattoivat venähtää pitkälle seuraavaan aamuun, eikä työnteolla ollut niin kiire kuin nykyisin.

Kellokortit ja työaikaleimaukset veivät työstä kaiken ilon. Joskus työn suola oli se, että puhdasta jälkeä sai tehtyä pienissä promilleissakin ja perjantaisin työn väistely muistutti jopa taidetta enemmän kuin tiedettä.

Iltapäivä

Salami ja Karjala nostavat verenpaineen sekä kolesterolin lisäksi myös fiilistä ja iltapäivän tunnit kuluivat rattoisasti.

Lounaan jälkeen miesten mieli oli keveä. Salami ja Karjala nostavat verenpaineen sekä kolesterolin lisäksi myös fiilistä ja iltapäivän tunnit kuluivat rattoisasti. Martikainen kävi kopiohuoneesta pahvilaatikon, johon keräsi tavaroitaan. Sepon ihmetellessä toimenpidettä Martikainen kuittasi homman sillä, että kahvikuppi jouti kotiin pesukoneeseen ja huonekasviinkin voisi vaihtaa mullat.
Kello kuusitoista toimisto tyhjeni. Yksi kerrallaan työpisteiden valot sammuivat ja kaikkialta kuului kiinnipainuvien läppärin kansien läpytys. Taustamelu hiljeni ja ilmassa kuului enää ilmanvaihdon tasainen kohina.

Martikainen irrotti kalenterin sermistä ja piirsi viimeisen päivän yli punaiset henkselit. Hän hymähti täydellistä jälkeä ja heitti kalenterin sen jälkeen roskiin.
Sitten hän kaivoi povitaskustaan kirjekuoren ja marssi vakain askelin esimiehensä tyhjään työhuoneeseen. Hän asetteli kirjekuoren nojaamaan tietokoneen näyttöä vasten ja varmisti, että kuoressa oli esimiehen nimi. Vielä kerran hän kurkisti, että kuoren sisälle taiteltu paperi oli tallessa. Kirjekuoren viereen hän asetteli siistiin riviin kulkukorttinsa, sekä puhelimen.

"Tällä päivämäärällä ja allekirjoituksella minä Armas Uolevi Martikainen (290258-021Z) irtisanoudun insinööritoimisto Silta&Kaide Oy:n palveluksesta noudattaen sopimuksen mukaista kuukauden irtisanomisaikaa.

Ei soitella, eikä edes laitella sähköpostia.

Pitäkää tunkkinne

TV: Ami"

Sitten Martikainen teki viimeisen silmäyksen pomonsa kammariin, kaivoi alalaatikosta sikarin, jonka laittoi povitaskuun, marssi ovelle ja sammutti valot.

Finale

Jännittyneenä hän odotteli, että puhelin kytkeytyy auton bluetooth-järjestelmään

Kerrankin kevein askelin Martikainen asteli hissiin ja ajeli vihellellen alakertaan. Hän moikkasi iloisesti alakerran aulaemännälle, joka vastasi tervehdykseen konemaisesti hymyillen.
Martikainen asteli autoonsa, istui hetken hiljaa, hymyili ja työnsi avaimen virtalukkoon. Jännittyneenä hän odotti, että puhelin kytkeytyy auton bluetooth-järjestelmään. Kuultuaan metallisen kilahduksen, hän näpytteli edeltäkäsin opettelemansa numeron ja kuunteli autossa kaikuvaa tuuttausta. Pienen hetken kuluttua linja avautui.

- Päivää, täällä on Aulis Martikainen. Minulla olisi asiaa koskien sitä viime lauantain loton jättipottia. Oliko se niin, että nämä suuremmat voitot tulee tulla lunastamaan sieltä pääkonttorista?