Joulukuussa Ra(s)kas Keski-ikä haluaa tarjota jotain lapsille. Kirjoitin viime jouluna omalle tyttärelleni 24-osaisen tonttusadun ikään kuin joulukalenteriksi. Tuosta sadusta meillä luettiin aina yksi osa joka ilta - osan luki tyttäreni itse ja osan luimme me aikuiset hänelle. Viime vuonna en ehtinyt julkaista tarinaa täällä blogissa, vaikka sitä jo silloin harkitsin. No onneksi joulu tulee kerran vuodessa ja tänä vuonna on mahdollista tehdä asiat uusiksi.
Tarinassa seikkailee kahden nuoren tontun partio etsimässä joulun viimeistä kadonnutta pakettia. Pikkutonttujen apurina seikkailee sekalainen joukko apureita, joiden avulla joudutaan jopa Korvatunturin ulkopuolelle. Tarinassa paljastuu, mitä kaikkea Korvatunturilla oikeasti tapahtuu näin joulun alla. Se, kuinka seikkailussa käy ja löytyykö paketti, paljastuu vasta viimeisessä osassa.
Kyseessä on jatkokertomus, jossa pysyy kärryillä, kun lukee jokaisen osan. Tarina on testattu siis yhdellä seitsemän vuotiaalla ja ainakin hän tykkäsi kirjoituksesta ja siitä, että iltaisin oli uusi osa tarinaa, mitä odottaa. Tarina on pienille lapsille tehty ja sopii kaikille sen ikäisille, jotka saduista pitävät. Eikä satujen lukeminen pahaa tee aikuisillekaan.
Olen itse kirjoittanut ja ideoinut tarinan. Lähtökohtana oli luoda omanlainen joulukalenteri ja auttaa omaa lasta lukemisessa. Joskus lapsia on hiukka hankala motivoida lukemisen pariin, mutta ajattelin, että lapselle itse tehty tarina voisi olla sopiva motivaattori. Ja minulle tuo kirjoittaminen toimi hyvänä kirjoitusharjoituksena. Monesti kirjoittelin seuraavia osia vielä "aika myöhään" illalla, jotta seuraavaksi päiväksi oli uusi osa.
Nyt julkaisen tuon tarinan täällä blogissa neljässä osassa. Osat 1-6 tulevat blogiin 1.12. Osat 7-12 julkaisen tiistaina 7.12. Sen jälkeen osat 13-18 löytyvät maanantaina 13.12. ja viimeiset osat ovat blogin sivuilla sunnuntaina 19.12.
Tarinalla haluan toivottaa hyvää joulunodotusta kaikille lapsiperheille. Tulevat viikot ovat meille se vuoden koettelemus, kun valmista on saatava joulupukin lahjalistoille, kodin ruokakaappiin ja luotava vielä se joulun - ah niin ihana - joulutunnelma.
Ps. Ja ehkä tämä tarina hieman hälventää sitä oman perheen antamaa joulunvihaajan nimitystä :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Älä arkaile, vaan kommentoi - pysy kuitenkin asialinjalla!