Elokuu meni niin vauhdikkaasti, etteivät jalat juuri maata koskeneet. Omalla unelmatehtaallani liukuhihna pyörähti lopulta aika vauhdikkaasti pykälän eteenpäin ja pääsin aloittamaan oman yrityksen suunnittelua ja käynnistämistä jopa vauhdikkaammin kuin olin ajatellut.
Viime vuonna päättyneen koulun jälkeen on oman ammattitaidon jalostaminen ja hyödyntäminen pyörinyt mielessä koko ajan. Vähän kateellisena katselin, kun kurssikaverit pystyttivät omat narikkansa pystyyn ja pääsivät oikean tekemisen makuun. Kevään koronakriisi siirsi omaa tekemistä suosiolla puoli vuotta eteenpäin, mutta edes pakollinen miettimistauko ei saanut luopumaan haaveesta rakentaa jotain "ihan omaa". Koko kesän ajan tein laskelmia ja mietiskelin omia tekemiseni rajoja. Toisaalta koetin inhorealistisesti miettiä, mitä kaikkea voi mennä pieleen, mutta toisaalta taas ajattelin, millaiset ovat onnistumisen mahdollisuudet
Sitten tuli se puhelu (tai tässä tapauksessa sähköpostiviesti). Tuttuni soitti ja kertoi, että hänellä on "tiskin alla" minulle sopiva toimitila, jossa natsaavat kaikki esittämäni toiveet työtilan suhteen. Ja siitä se idea sitten lähti! Kaivoin naftaliinista suunnitelmat, pyyhin niiden päältä pölyt ja kävin toteutuksen kimppuun. Lopputuloksen voitte lukea tarinan lopusta. Väliin vähän jargonia ja opetuksellista paatosta.
Miksi yrittäjäksi?
Suvussani ei yrittäjyydeksi nimitettyä tautia tunneta. Olemme jo monessa sukupolvessa olleet palkkarenkejä ja lomarahaprostituoituja. Sen vuoksi omat fiilikseni yrittäjyyteen olen kerännyt pääasiassa työelämästä omien kokemusten kautta. Olen työskennellyt useammalla yrittäjällä duunissa ja tunnen muuten suunnilleen saman verran onnellisia oman tiensä kulkijoita. Jokaiselta olen oppinut jotain, mutta ennen kaikkea asennetta.
Yrittäjyys on käsittääkseni sairauden muoto, jossa ihmisellä on pakonomainen tarve lähteä seuraamaan päähän kasvanutta yritysideaa ja potkia firma pystyyn, vaikka kaikki indikaattorit osoittaisivat minne. Tuntemani yrittäjät ovat luonteeltaan sitkis-porukkaa. Periksi ei anneta, eikä hommasta luovuta, vaikka ihan jokaisena päivänä työnteko ei naurata ja joskus ei edes hymyilytä. Jokin kumma vimma oman idean jalostamisessa pakottaa puskemaan läpi graniittiseinän aina päätyyn saakka. Palkkatyössä samaa asennetta tapaa vuosi vuodelta vähemmän.
En jaksa löpistä joustavuudesta tai työn vapaudesta. Ne ovat markkinanimikkeitä sille, että jos haluat pitää vapaapäivän, se on sallittua, mutta sen vastapainona menetät työtulot samalta päivältä. Työn vapaus taas tarkoittaa käytännössä sitä, että voit valita työpäiväsi vapaasti maanantain ja sunnuntain väliltä - yleensä työpäivien määrä pyöristetään ylöspäin.
Itse arvostan eniten sitä ikiliikkujan lailla pyörivää koneistoa aivoissa, joka tuottaa ideoita toisensa perään ja pyrkii menemään koko ajan eteenpäin. Raa'asti sanottuna palkkatyötä tekevät ihmiset pyrkivät tiettyjen suoritusvuosien jälkeen staasiin, jossa saatu raha ansaitaan entistä helpommalla tai sitten työtehtävissä pyritään tasolle, jossa tarjottu rahallinen korvaus varmasti kompensoi menetetyn vapaa-ajan korkojen kera.
Yrittäjät sen sijaan tuntuvat roikkuvan vuodesta toiseen trapetsinarulla tuulessa ja ilman varmistusköyttä vailla varmuutta toimeentulon taatusta kasvusta tai riskien katoamisesta. Ja pahiten yrittäjyyteen sairastuneet vielä levittävät omia yrityksiään eri suuntiin kasvattaen riskejä tai sitten hakeakseen uusia haasteita. Kuulostaa pelottavalta, mutta kiehtovalta.
Ja sitten vielä - ollaanpa rehellisiä. Jos olette seuranneet työelämän muutoksia, niin yksi suuri valtavirta on palkkatyön osien muuttaminen alihankinnan suuntaan. Tulevaisuudessa useat tällä hetkellä palkkaa maksavat yritykset tulevat olemaan pelkkiä alihankintaa ostavia keskittymiä. Prosessinomaisessa työssä kokonaisuus on monessa tapauksessa pilkottavissa pienempiin osiin ja jokainen osanen on mahdollista kilpailuttaa. Tuloksena on työnantajan taholta pienemmät henkilöstön sivukulut ja toisaalta kevyempi epävarmuuden sietokyky. Alihankkijoita kun on tunnetusti helpompi potkia pihalle kuin työntekijöitä. Sen vuoksi on hyvä harjoitella hommaa jo vähän etukäteen.
Minun kohdallani tänä vuonna tähdet sattuivat oikeaan asentoon. Takataskussa oli tuore koulutus, joka mahdollistaa itseni työllistämisen ja tarvittava pääoma on sen verran kevyt, että sen saa raavittua kasaan. Ikää minulla on sen verran, että uuden aloittaminen pelottaa sopivasti, mutta järki on juurtunut päähän sen verran syvään, että ihan kaikkiin hullutuksiin en sentään lähde mukaan. Maltti kasvattaa tässä tapauksessa onnistumisen todennäköisyyttä.
Ja vielä yhtenä tärkeänä tekijänä se, että en edes kuvittele omilla käsillä tehtävässä työssä makaavan miljoonia, vaan edessä on luultavasti hiukan ohuempia vuosia ja liikaa töitä. Mutta uskon, että kaikesta selviää. Nää on ehkä näitä "rakkaudesta lajiin"-tyyppisiä juttuja.
Ne luotettavat kumppanit
Piirsin paperille suunnitelman, mitä kaikkea tartvitsen, että saan homman pystyyn. Itse perustaminen on nykypäivänä helppoa. Alusta saakka on verkon käyttö ja asioiden etsiminen verkosta on kullanarvoinen kyky (tämän saman ajatuksen siirsin myös yritykseni verkkosivuille). Mitä helpommin asiat löydät sitä helpompaa on myös kaupan teko. Hyvänä esimerkkinä vaikka yrityksen verkkosivut.
Minulle oli alusta saakka selvää, että yrityksen kirkkain kilpi ulospäin ovat toimivat ja näyttävät verkkosivut, joiden kautta asiakkaat löytävät minut. Vaatimuksena sivuille oli, että sieltä löytyvät yhteystiedot sekä se, että suurin osa ajanvarauksista tapahtuu passiivisesti suoraan verkkosivujen kautta. En näe mitään etua siinä, että päivystän puhelimessa ja kulutan työajaksi tarkoitettua aikaa hoitamalla ajanvarauksia, kun helpompiakin tapoja on. Lisäksi verkkosivujen päätyö on olla toimiva alusta verkossa tapahtuvalle markkinoinnille.
Koska olen sivujen suunnittelussa ja toteutuksessa "peukalo&kämmen"-tason tekijä, on fiksua pyytää paikalle firma, jolta homma sujuu. Tekijäksi löytyi onneksi paikallinen Markkinointi Ukkonen. Miksi juuri he? Ehkä juuri siksi, että lähetettyäni heille tarjouspyynnön, minulle soitettiin 10min päästä ja alettiin puhua asiaa. Niko Ukkosen kanssa hommat toimivat heti alusta saakka. Omat aivoitukseni ymmärrettiin puolesta sanasta ja kokonaisuus valmistui ajallaan. Itse pidän lopputuloksesta - ja samaa laulua olen kuullut heiltä, kenelle olen sivuja päässyt esittelemään.
Eli jos kaipaatte taatusti toimivaa ja luotettavaa verkkosivujen - tai digimarkkinoinnin osaajaa, niin pistäkääpä nettiin osoiteriville:
Verrattoman tärkeää on ollut myös kollegojen tuki. Itse nojaan lähes kaikissa epävarmuustekijöissä ja selvitettävissä asioissa kurssikaveriini Eveliinaan - Eveltä on tullut vastaus lähes pomminvarmasti kaikkeen - koska hän on käynyt läpi samat asiat aiemmin. Lisäksi haen henkisiin epävarmuuksiin tukea muilta samaa polkua talsivilta, kiitos myös teille kaikille! Toivottavasti osaan olla samalla tavalla teille tukena ja turvana tulevaisuudessa.
Ensimetrit
Se, mitä yrittäminen lopulta on, selviää ajastaan. En ala jeesustella asioista, mistä en mitään tiedä. Työn tulokset selviävät sitten, kun ensimmäiset tilikaudet ovat takana ja homman arki näyttäytyy päivittäisessä työssä. Tällä hetkellä koko työ on minulle vain nippu odotuksia - ja pelkoja.
Sen verran tiedän jo nyt, että alussa firmaan menee rahaa moninverroin enemmän kuin siitä saa ulos. Jokainen ovesta vastaantuleva kauppamies on käsi ojossa pyytämässä satasta tai kahta ja yrittäjän viisaus on löytää niistä kauppamiehistä tyypit, jotka ovat tekemisen kannalta hyödyllisiä tai tarpeellisia. Rasittavimpia ovat viikottain soittelevat luettelokauppiaat, jotka koettavat saada yrityksen nimeä milloin mihinkin mielikuvitukselliseen nettiluetteloon, jota kukaan ei oikeasti lue. Halvin tarjous on vuodessa ollut noin 90€ ja kallein taisi olla jossain kolmensadan kieppeillä.
Tekeminen on kivaa. Pidän siitä, että saan palvella asiakkaita ja pidän myös työstä, jota joutuu tekemään asiakkaiden löytämiseksi. Lähes joka ilta kiitän otsa lattiassa nykyistä työnantajaani PKS Jakelua siitä, että olen kuluneiden kahden vuoden ajan oppinut uusia asioita, oppinut mm. sähköisen markkinoinnin ja verkkotyökalujen saloja ja ennen kaikkea päässyt treenaamaan sitä, miten markkinoinnista saadaan onnistumisia (Kiitos Mary J.). Ja lisäksi olen kyllä kiitolinen siitäkin, että palkkatyö on mahdollistanut sen, että iltani ovat olleet vapaita suunnittelemaan oman yrityksen tekemisiä. Edelleenkin olen sitä mieltä, että nykyinen leipätyöni on urani ehkä paras hyvin monelta osin.
Tänä päivänä kaiken avain on se, että olet näkyvissä verkkossa. Lähes kaikkeen työhön tekijät etsitään ensisijaisesti verkon kautta ja mitä suurempi näkyvyys sitä varmemmin pääset kauppaa tekemään. Oma ajatukseni on myös se, että verkon kautta ihmiset pääsevät varaamaan aikansa suoraan - olipa kellonaika mikä tahansa. Monesti päätökset vaikkapa hieronnoista tehdään lyhyellä aikavälillä ja silloin on tärkeää, että asiakkaan tarvitsee nähdä mahdollisimman vähän vaivaa A) löytääkseen tekijän ja B) saadaakseen itselleen ajan tekijän luokse. Tämä siis ykköskierroksen asiakkaille.
Sitten taas, kun aletaan puhua paluuprosenteista, niin ainoastaan tehty työ ratkaisee. Jokaisessa tehdyssä tunnissa tulee tavoitteena olla se, että asiakkaan ongelmat kuullaan ja korjataan. Sen jälkeen tarjotulla serviisillä pyritään siihen, että vaiva on korjattu, eikä asiakkaan tarvitse enää tulla pöydälle - MUTTA hän kertoo palvelusta kahdelle kaverilleen. Tai jos vaiva ei ole kerralla korjattu, niin tavoitteena on saada ihminen niin tyytyväiseksi palveluun, että hän palaa uudelleen. Bisnes on simppeliä, tekeminen ei aina.
Ja sitten lopuksi
Ja koska käytössäni on tämä bloginmuotoinen ilmainen mainosalusta, niin toivotan kaikki lukijani tervetulleeksi asiakkaaksi. Pidän putiikkia auki maanantaista lauantaihin aina varausten mukaan.
Verkkosivut löytyvät täältä
Ja sitten olen vielä hajauttanut tätä omaa kirjoittamistani vähän myös tuonne firman verkkosivujen puolelle - siellä on enemmän ammattiin liittyvää kirjoittelua sekä sitten firman asioihin keskittyviä asioita. Mutta tekstit on tarkoitettu asiakkaille ja varmaan sieltä löytyy monta avaavaa juttua kehon hyvinvointiin ja sen kohentamiseen. Ne jutut löytyvät täältä:
Tätä blogia en missään nimessä hylkää - veikkaan, että työn tekemisen lomaan tekee hyvää kirjoittaa jotain vähän vapaampaakin. Ja itse asiassa kirjoitin kesällä karanteenissa ollessa jopa yhden romaanikäsikirjoituksen, mutta en usko sen saavan sen suurempaa suosiota. Olipahan vaan kiva kirjoittaa.
