Lauantai-aamuna tapahtunutta

Arki on tarinoita täynnä ja tässä meidän perheestä yksi. Aamu alkoi normaalisti kello "vähän yli kuusi" ja jatkui normaalina melkein puoli tuntia. Aamukahvia keittäessä huomasin kahvin loppuneen. Kohautin olkapäitäni- ja join teetä.

Rouva heräsi hieman minua myöhemmin ja hiipi silmät vielä parkkivaloilla keittiöön. Kysyi hyväntuulisena, että juonko kahvia, johon vastasin, että ei kiitos ja et muuten juo sinäkään, koska kahvi on loppu. Siitä alkoikin aamun huumoriosuus...

Rouvani on minuun verrattuna toiminnan ihminen, mikä tarkoittaa, että kahvin loppuessa hän pukee vaatteet päälle ja lähtee iloisena kauppaan. Minulla ei tarmoa riittäisi koskaan lähteä aamulla kauppaan pelkän kahvipaketin perässä. Olisin odottanut siihen saakka, että keksin jonkin muun kaupasta pakko-ostettavan artikkelin ja hoitanut molemmat asiat kerralla. (Käytännössä tämä tarkoittaa, että kun kuulen irtokarkkihyllyn kutsun, niin säntään niiden perässä kauppaan ja koetan muistaa kahvin samalla)

Kaupasta kuitenkin tuli myrskyn merkki takaisin ja kysyinkin viattomana syytä moiseen tsunamiin. Kuulemma poliisi oli pysäyttänyt vaimon keskellä tietä ja antanut huomautuksen palamattomista valoista. Tiesinhän minä, että siellä on toinen rekisterikilven valo sekä toinen päiväajovalo pimeänä. Noista auton (vähä)älynäyttö minua muistuttaa joka kerta auton startatessa - ja on tehnyt niin jo puoli vuotta (tämän talon huoltoyhtiöllä on hieman pitkä tuo huoltoväli vian ja toiminnan välissä).

Minulla on periaatteena, että auton valoja ei vaihda muut kuin minä, jos se vaan on laillista ja teknisin välinein omin käsin mahdollista. Niinpä nytkin vaimoni "kehoituksesta" väänsin itseni pihalle tutkimaan ongelmaa.

Suomalaisen miehen kaava, jolla ongelmia ratkaistaan kulkee seuraavaa reittiä
1) Yritä itse
2) Yritä toisen kerran
3) Googleta vika ja 
4) Etsi Youtubesta opasvideo
Jos ei näilläkään selviä
5) Soita naapurin Penalle
6) Jos Pena (tai Penan lankomies) ei tiedä, niin etsi käyttöohjekirja ja ratkaise vika.

Nytkin jouduin menemään jo Googleen saakka ennen kuin koko korjaamisen sai alulle. Lopulta auto oli auki ja edessä vaihdettava polttimo. Polttimo muistutti kaikkia muitakin, joten koetin sitä vetää, kääntää, riuhtoa ja lopulta jopa mietin koko polttimon rikkomista. Onneksi tällä kertaa Youtubesta löytyi lähes vastaava malliesimerkki ja lopulta vasta polttimon tyypin googlettamalla tajusin, että irti ei lähde lasinen polttimo, vaan koko polttimoelementti.

Tähän mennessä aikaa olin kymmenen minuutin hommaan saanut kulumaan jo sellaisen tunnin verran.

Seuraavaksi kohti Motonettiä, jossa muuten näin aamusta meitä tee-se-itse-miehiä oli jo iso jono pyörimässä. Ilmeisesti samainen poliisi oli pysäytellyt valovammaisia liikennerikollisiä enemmänkin, sillä polttimo-osastolla tutuivat ruuhkat olevan suurimmat.

Kaupassakaan tosimies ei neuvoa kysy. Niinpä minäkin sain kulutettua melko pitkän tovin ennen kuin nostin käden pystyyn virheen merkiksi ja painelin neuvontatiskille vuorolapun kanssa  (häviäminen muuten vituttaa aina).

Lopulta sitten polttimot kourassa kassalle, kotiin ja auto kasaan. Varovaisesti arvioituna koko hommaan meni parisen tuntia. Valot kuitenkin palavat nätisti ja taas opin auton tekniikasta jotain uutta. Seuraavan kerran, kun älytietokone ilmoittaa noiden valojen palaneen, niin ehkä homma menee läpi jo puolessa tunnissa. Toivottavasti vaimonkin silmät loistavat kilpaa ajovalojen kanssa seuraavan kerran, kun hän auton starttaa.

Ylpeänä totean jälleen kerran - tein itse ja säästin!