Huomaan aivojen käyvän jo täysillä kierroksilla, kun havahdun ja avaan silmäni. Työpäivä on käynnistynyt minun tietämättäni jälleen kerran... Ympärillä on pimeää, hiljaista ja viileää, joten tiedän, että vanha ystäväni unettomuus on tullut kylään. Kuuntelen hetken pääni sisällä poukkoilevaa ajatusten virtaa, kunnes kyllästyn ja nousen ylös. Menen sohvannurkkaan, kääriydyn vilttiin ja otan käteeni kirjan, jonka jätin illalla jo syötiksi odottamaan. Puolen tunnin lukemisen jälkeen silmiä alkaa painaa. Kirjaimet hyppivät silmissä eikä lukemisesta tule enää mitään. On aika palata takaisin sänkyyn ja yrittää saada unen päästä kiinni.
Mitä unettomuus on?
Unettomuus on modernin ajan sairaus, joka on seurausta pitkälti elintapojen muutoksesta. Oireiden taustalla ovat normaalisti enemmän henkiset kuin fysiologiset häiriötilat tai jopa pitkällekin menevät ongelmat. Unettomuus voi liittyä myös joihinkin sairauksiin tai ilmetä vaikkapa lääkkeiden sivuoireena. Unettomuuden oireita on neljää eri tyyppiä, jotka vaihtelevat yksilöllisesti:
1) Nukahtaminen on iltaisin vaikeaa eli uni ei tule
2) Uni katkeaa keskellä yötä eli uni on katkonaista
3) Ihminen herää liian aikaisin
4) Koko uni on levotonta, jolloin nukuttuasi et edes tiedä nukkuneesi, eikä olo ole virkeä.
Ongelma unettomuudesta tulee siinä vaiheessa, kun henkilö itse kokee kärsivänsä siitä, ettei nuku tarpeeksi tai ei nuku riittävän hyvin. Huono unirytmi vaikuttaa siihen, kuinka jaksat päivällä. Heikot unet tekevät ärtyisäksi ja olet koko päivän väsynyt. Sanonta "päivä ei käynnisty" kuvaa tätä puolihumalaista olotilaa parhaiten.
Jos unettomuus jatkuu pitkään, siitä seuraa muistivaikeuksia ja jopa motorisia vaikeuksia. Kun riittävästi valvot, olet äkäinen kuin talviunilta herätetty karhu, liikut kömpelösti ja pudottelet kaikki tavarat käsistäsi. Sen lisäksi unohtelet koko ajan asioita - eli olet käytännössä muulle ympäristölle sekä haitaksi ja vaaraksi. Ja kun väsymys pääsee riittävän pitkälle, alat pelätä unettomuutta - joka tekee puolestaan sen, että viimeinenkin kyky nukkua kaikkoaa.
Pitääkö olla huolissaan?
Missä vaiheessa sitten on syytä nostaa käsi pystyyn ja lähteä lääkärin pakeille? Pieni unettomuus tai muutaman yön heikommat unet eivät vielä ketään hautaan saata, mutta jos olet keikkunut pidemmän jakson valveilla ja alat olla pahemmin sekaisin kuin VR:n aikataulut, niin lääkärin mielipiteen kysyminen ei ole huono ajatus. Unettomuus on kierre, joka yleensä pahenee, kun huonot unet alkavat rasittaa henkistä kanttia. Ja jos unettomuuden syyt ovat vaikka muuttuneessa eämäntilanteessa, ympäristön muutoksissa tai muuten sellaisissa asioissa, jotka painavat mieltä, niin voin kokemuksesta kertoa, että yöllinen asioiden pohtiminen ei ongelmia paranna. Kello kolme aamuyöllä nimittäin pienikin murhe tuntuu massiiviselta ja voittamattomalta. Ja aika harvoin työ- tai avioelämän ongelmiin löytyy ratkaisua siihen aikaan, kun ulkona eivät liiku muut kuin taksi, poliisi ja lehdenjakaja.
Samoin asiat on syytä aina laittaa oikeaan mittakaavaan. Vaikka unettomuus rassaa mieltä, niin kannattaa katsoa kalenterista taaksepäin, kuinka kauan kivirekeä on huonoilla unille vedetty. Muutaman yön heikot unet eivät ole vaarallista. Mutta parin viikon valvominen saa vakavasti harkitsemaan unilääkkeiden lisäksi myös itsemurhaa, alkoholismia tai vetäytymistä vuorenkoloon meditoimaan.
Kannattaa myös miettiä, paljonko on oikeasti nukkunut ja millaista unta. Esimerkiksi minä olen nyt parin viikon ajan putkeen nähnyt, kuinka digitaalinen kello puhelimessa näyttää 3:30 ja sen jälkeen loppuyö on mennyt enemmän tai vähemmän valvoessa. Aloin jo itsekin olla asiasta melko lailla huolissani, koska heräsin juuri yllä kuvatulla tavalla siihen, että aivot pakertavat töissä, vaikka kroppa lepää fyysisesti omassa sängyssä. Sitten aloin laskemaan, että jos olen käynyt nukkumaan kymmenen aikaan, niin olen tuohon puoli neljään mennessä ehtinyt nukkua jo kunnolllista, syvää unta lähes kuusi tuntia, jolla kyllä pärjää. (No ei se siitä valvomisesta sen miellyttävämpää tee...) Sen vuoksi en vielä ole huolissani.
On aina fiksua miettiä, mistä unettomuus johtuu. Jos kyseessä on tilapäinen häiriö vaikka työ- tai yksityiselämässä, niin ei ole syytä olla huolissaan. Yleensä unettomuus korjaantuu, kun tilapäinen häiriötilakin korjaantuu. Tällöin paukut kannattaa pistää ongelman, eikä oireen hoitoon.
Vaikka unettomuus yleensä yhdistetään negatiivisiin tunnetiloihin, niin todellisuudessa unettomuus voi johtua mistä tahansa voimakkaasta tunnetilasta. Unettomuutta eivät aiheuta pelkästään pelot, huolet ja ikävyydet, vaan samalla tavalla unen voi hävittää se, että olet rakastunut, yli-iloinen tai muuten vaan keväästä humaltunut.
Kuis tää nyt sit korjataan?
Ensimmäinen askel unettomuuden korjaamiseen ei suinkaan ole marssia lääkärille ja pyytää vahvimpia tainnutuslääkkeitä. Samoin Alkon kautta poikkeaminen ja tunnetilojen korkkaaminen kirkkailla on väärä vaihtoehto. Ensimmäisenä kannattaa istua oman itsensä kanssa alas ja miettiä, mistä unettomuus johtuu. Onko töissä stressiä, onko omassa elämässä joku asia, joka painaa mieltä? Onko minulla menossa joku fyysinen sairaus tai häiriötila, joka johtaa unettomuuteen? Tämä voi olla vaikka se, kun aloitat (luonnollisesti) joka keväisen kuntokuurin ja urheilet iltaisin, niin elimistö jää sen jälkeen käymään kovemmilla kierroksilla, mikä blokkaa tehokkaasti myös unta. Jos saat selville unettomuuden syyn, niin sen korjaamalla monesti myös unettomuus korjaantuu.
Seuraava vaihe on tarkastella omia elintapoja. Valvotko epäsäännöllisesti? Nukahteletko sohvalle pitkin iltaa? Liikutko riittävästi ja saatko raitista ulkoilmaa? Syötkö järkevästi vai vedätkö joka ilta ennen unille käymistä vielä keskiraskaan hampurilaisaterian? Unelle pahinta myrkkyä ovat epäsäännölliset elin- ja ruokailutavat. Parhaiten hyvää unta palvelee se, että käyt nukkumaan aina suunnilleen samaan aikaan (ja mielellään fiksusti ennen puoltayötä) ja pidät rytmin niin säännöllisenä kuin mahdollista.
Ennen nukkumaan käymistä on toki järkevää syödä pientä iltapalaa, mutta ei mitään liian raskasta. Unien turvaamiseksi on järkevää vältellä liian rasvaisia ja suolaisia ruokia sekä sokeripommeja. Alkoholista ollaan kahta mieltä - osa sanoo, että pienikin alkoholimäärä vie unet, mutta osa taas sanoo, että yömyssy (siis vain se yksi!) auttaa saamaan unenpäästä kiinni ja yhden annoksen alkoholimäärä haihtuu eliistöstä ennen kuin se tuhoaa unet.
Melkein voin taata, että jos aloitat hyvän elokuvaillan yhdeksän aikaan illalla ja syöt siinä sivussa salamipizzan, pussillisen sipsejä ja kyytipojaksi puoli kiloa irtokarkkeja ja mäyräkoirallisen verran olutta, niin unta saat taatusti odotella kuin paikallisbussia suomalaisessa maalaismaisemassa. Eli ei näy, eikä kuulu.
Kannattaa myös tarkastella nukkumisympäristön olosuhteet. Toiset tykkäävät nukkua viileässä ja toiset lämpimässä. Jos makuuhuoneen (fyysinen) lämpötila muuttuu jostain syystä, niin se voi vaikuttaa myös uneen. Samoin unta heikentää huono tyyny tai peitto tai se, että sänky alkaa olla tiensä päässä ja patjan jouset naukuvat kuin kurki kuoleman edellä.
Ja ennen kuin vetäydyt peiton alle, olisi fiksua välttää suurempia, voimakkaita tunnetiloja. Eli jos meinaa vaimon kanssa ottaa pikku riidan tai muuten kokea elämän suuria tunteita, niin ne kannattaa ajoittaa aikaisempaan ajankohtaan kuin loppuiltaan. Sama efekti voi olla sillä, jos katsot sykettä nostavaa urheilua tai kauhuelokuvia. Unilääkkeeksi sen sijaan voin hyvin suositella uutta "Kauneuden hinta"-ohjelmasarjaa. Takavuosien missien tarinat ovat unettavuudessaan suorastaan ylivoimaisia, huoh!
Ja kuten vanha kansa hyvin tietää - kyllähän paras lääke uneen on seksi. Mielellään tietysti kaverin kanssa, mutta hätätilassa ensiavuksi käy puuhailu ilman kaveriakin. Seksiaktiviteetti antaa keholle kunnon tujauksen mielihyvähormoneja, jotka pystyvät siirtämään ajatukset pois stressaavista tekijöistä. Eli luomulääke on tässäkin tapauksessa se ykkönen.
Uneton Lappeenrannassa
Minä olen kärsinyt unettomuudesta vuosia. Alkuperä juontaa juurensa epäsäännölliseen työhön ja jatkuvaan puhelinpäivystykseen, joka opetti nukkumaan kevyttä unta. No vaikka nuo ajat ovat takanapäin, niin tapa nukkua huonosti on jäänyt päälle. Minun unettomuuttani on sitä tyyppiä, että herään aamuyöllä ja uni on kaikonnut.
Hoidan omaa unettomuuttani yleensä sillä,että ensin koetan kuunnella jotain hyvää podcastia. Viime yönä kuuntelin, kuinka Tuija Pehkonen haastatteli hullua kauppiasta ja ehkä noin kymmenen minuutin kohdalla oli taju pois. Eikä tuo johtunut ohjelman huonoudesta, vaan enemmänkin siitä, että minua rauhoittaa se, että korvaan tulee tuttua ääntä. Ja ääni vie yleensä unta karkoittavat ajatukset mennessään.
Jos tuo ei auta, niin seuraavaksi nousen ylös sängystä ja käyn lukemaan. Lukeminen yleensä antaa sielulle rauhan ja puolen tunnin päästä olen jälleen valmis uuteen yritykseen. Kirjalla ei minulle ole väliä. Aamuyön tunteina menevät samalla tavalla niin elämänkerrat kuin romaanitkin. Sen kyllä huomaa, kun unettomuus on jatkunut riittävän kauan, niin tulee muuten luettua paljon!
Tärkeintä minulle unettomuuden hoidossa on se, että yritän olla stressaamatta asiasta. Koetan etsiä syytä valvomiselle ja koetan ratkaista päiväaikaan mieltä puristelevat asiat. Vaikka en ole herkin kaveri ottamaan asioista stressiä, niin on minullakin omat kipupisteeni. Sisäinen suorittajani haluaa tehdä oman osansa töissä mahdollisimman hyvin, jolloin työelämän ongelmat heijastuvat nopeasti uneen. Samoin raha on minulle joskus asia, joka valvottaa, eikä suinkaan niin päin että sitä olisi liikaa.
Olen myös huomannut, että mitä enemmän tulee ikää sitä herkemmäksi muuttuu myös uni. Toki unentarvekin pienenee, mutta ehkä sitä muuttuu pikkuhiljaa sellaiseksi vanhaksi käntyksi, että uni ei meinaa tarttua kiinni. On tietenkin vähän omaa vikaa siinä, että liian vähän tulee liikuttua ja haastettua kroppaa fyysisesti. Veikkaan, että liikunnan tai raittiin ilman lisääminen "ruokavalioon" parantaisi myös unta. Toimistotyöläisen suurin haaste alkaa olla se, että pääsee työtuolista ylös ilman välilevyn pullahdusta.
Näiden lisäksi hoidan unettomuuttani myös pienillä nokosilla. Minun henkisen akkuni lataukseen riittävät jo pienet nokoset. Yleensä heittäydyn sohvalle vartiksi heti töiden jälkeen ja kun nousen "power-nap"-tuokioltani ylös, olen kuin kolmantena päivänä kuolleista noussut - eli valmis uusiin ihmetekoihin.
Keväisestä auringosta huolimatta - nukkukaa hyvin lukijani!
Ja loppuun vielä ehkä paras biisi unettomuudesta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Älä arkaile, vaan kommentoi - pysy kuitenkin asialinjalla!