Syksy on omakotitalon omistajalla aikaa, jolloin otsarypyt syvenevät maksimisyvyyteen ja viimeisetkin kiharat raastetaan päästä. Lämmityskauden alkaessa meilläkin rasvataan sähkömittarin kiekko, koska kierroksia alkaa tulemaan. Normaalivuonna oma sähkö- sekä kaukolämpölaskumme painottuu marraskuun ja huhtikuun väliselle ajalle noin 85%:sti. Silloin, kun lapset hihkuvat lumista pakkastalvea, minä pidän sormia ristissä, että keli pysyisi nollan paremmalla puolella läpi vuoden. Jokainen pakkaspäivä tietää suoraa rahanmenoa.
Olen joskus tainnut mainita, että meillä on hoidettavana kaksi omakotitaloa. Käytännössä lämmityshuolemme ovat vähintään tuplat normi-talollisiin verrattuna. Kesäpaikkamme on öljylämmitteinen talo pattereineen kaikkineen. Tämä päätalomme on niin sanottu sekarakennus - eli sitä on tehty ja remontoitu kuin Sagrada Familiaa Barcelonassa - ja yhtä valmiin tuloksin. Käytämme taloudessa yhteensä neljää eri lämmitysjärjestelmää ja parhaimmillaan yhtä aikaa lämpöä tuottaa kahdesta kolmeen systeemiä.
Pääjärjestelmänä meillä on kaukolämpöön pohjaava ilmalämmitys. Kyseessä on 70- ja 80-lukujen vaihteen huumehöyryissä kehitetty idea, jossa kaukolämpö muunnetaan puhaltimen avulla lämpimäksi ilmaksi, joka johdetaan lattian alla kulkevien putkien kautta huoneisiin. Hyvää on se, että missään huoneessa ei tarvita pattereita ja systeemi kierrättää talon ilmaa tehokkaasti. Jos nyt jotain negatiivista oikein hakemalla haetaan, niin systeemi on suhteessa aika tehoton ja olo on puhaltimen käydessä kuin ruotsinlaivalla, kun talossa käy jatkuva humina.
Ilmalämmityksen lisäksi meillä on osassa taloa sähköllä toimiva lattialämmitys, jonka joku edellisistä omistajista on remontin yhteydessä laittanut ja sen lisäksi keittiötä koristaa kaunis varaava takka. Takan tuottama lämpö on minusta kaikkein miellyttävin. Suomalaiseen taloon sopii kunnon puulla tuotettu lämpö, sanokoot ilmastoihmiset mitä hyvänsä. Ja onhan elävä tuli jo sisustuselementtinä vertaansa vailla.
Viimeiseksi hätävaraksi olemme itse asennuttaneet perinteisen ilmalämpöpumpun. Käytännössä idean takana oli aikoinaan saada kesäisin taloa hieman viilennettyä. Tiilikuorisen talon "ihastuttava" ominaisuus on se, että kesän helteillä se toimii kuin varaava uuni. Eli kun tilikuori lämpenee kunnolla päivän auringossa, niin ei se hetkessä myöskään jäähdy. Olemme asuneet talossamme kohta kahdeksan vuotta ja sinä aikana viilennystoimintoa on tarvittu ihan kokonaisena kahtena kesänä - ja niistä ensimmäinen oli se kesä, kun ilmalämpöpumppua ei vielä ollut.
Näillä neljällä systeemillä talo pysyy suhteellisen lämpimänä, mutta mitään halpaa tuo lysti ei ole. Kävin miettimään, voisiko tämän asian hoitaa fiksummin.
Mitä vaihtoehtoja omakotitalon lämmittämisessä on ja mitä järjestelmiä nykyisin käytetään? Vinkkimielessä päätin sitten mennä paikalliseen K-Rautaan kysyäkseni omakotitalon lämmittäjän vinkkejä syksyn alkuun. Parhaat vinkit asioihin saa aina alan ammattilaisilta!
Ennen lämmitysjärjestelmän remonttia kannattaa miettiä muutakin
K-Raudasta löysin neuvonantajaksi Kiljusen Vesan, jonka kanssa puolen tunnin rupattelu antoi hyviä neuvoja tällaiselle persaukiselle talovelalliselle. K-Raudan valikoimissa tällä hetkellä suosituin lämmitykseen liittyvä tuote on perinteinen ilmalämpöpumppu. Tuote on pitänyt pintansa jo vuosia ja nykyisin se ostetaan lähes poikkeuksetta omakotitalon perusvarusteeksi. Ilmalämpöpumpun selkeänä etuna on sen helppo asennettavuus, huokea hinta ja hyvä lämmöntuotto suhteessa nykyisiin leutoihin euro-talviin.
Aina ei lämpötaloutta tarvitse parantaa pelkästään remontoimalla koko lämmitysjärjestelmää. Ennen lämmitysremonttia kannattaa miettiä esim. sitä, voiko kiinteistön lämmöneristystä parantaa. K-Raudan kautta on saatavilla mm. puhallusvillaa, jonka avulla on suhteellisen vaivatonta parantaa yläpohjan eristystä. Seinien lämmöneristystä harvoin lisätään, ellei tehdä kokonaista julkisivuremonttia tai muuten avata seiniä jonkun muun remontin takia.
Meillä esim. yhtä seinää avattiin remontin yhteydessä ja todettiin, että A) lisäeristys on tarpeeton ja B) Lisäeristys on mahdoton tehdä, koska seinien eristeenä on blokiksi tehty uretaanilevy. Käytännössä uretaania ei siis saa pintalevystä tai tuulensuojalevystä irti kuin sentin palasina ja seinäremontti tarkoittaisi koko seinärakenteen purkamista ja kasaamista aina tiilipinnasta sisäseinään saakka. Annetaan olla - edes ideatasolla!
Seinä- ja yläpohjan eristysten lisäksi lämpötaloutta voi parantaa ikkunoiden ja ovien kautta. Itse vaihdoimme taloon nelikerroksiset ikkuna viisi vuotta sitten ja niiden vaikutuksen huomasi välittömästi. Lämpötalouden lisäksi saimme kaupanpäällisiksi vielä paremman äänieristyksen. Hyvällä ikkunaratkaisulla ikkuna ei enää ole seinän kylmin paikka - tai eroa seinän lämpötilasta oikeastaan ollenkaan. Kaiken kaikkiaan yhtä tärkeää kuin lämmöntuotto, on myös hukkalämmön minimointi ja lämmön karkaamisen estäminen.
Kuinka 2010-luvun talot oikein lämpiävät
Takka pitää edelleen pintansa. Suomalaiset ovat koivuklapikansaa ja useimpiin nyt valmistuviin omakotitaloihin tulee mukana myös uuni tai vähintään takka. Vanhat harmaapintaiset vuolukivitakat alkavat olla keski-ikäisten juttuja, joten uudet takat ovat vaaleiksi slammattuja tai kaakelipinnalla vuorattuja takkoja (Kas perhana - meidän koti on kerrankin jossain asiassa aallonharjalla!). Puulämmitystä uhkaavat korkeintaan pienhiukkasfasistit ja puun halaajat, joiden halikaveria ei saisi klapiksi muuttaa.
Patterilämmitys on myös totaalisen out. Lattiat lämpiävät nykytaloissa pääsääntöisesti vesikiertoisella lattialämmityksellä. Se on jalan alla miellyttävimmän tuntuinen, helposti uudiskohteisiin asennettava ja nykymateriaaleilla myös kestävä. Ilmeisesti nykyrakentajasukupolvea ei ole samalla tavalla peloteltu vesivahingon todennäköisyydellä kuin meidät. Minun nuoruudessahan vesi oli turvaton elementti talon sisällä - jopa avonaisessa vesilasissa. Kaikessa lämmittämisessä piti pyrkiä siihen, ettei sisällä vesilinjoja juuri kulkenut. Onneksi kehitys on tässä mennyt huimasti eteenpäin.
Lämmöntuotossa kuumimmat trendit ovat ekologisempia vaihtoehtoja. Itse haaveilen pihallemme maalämmöstä. Sen hankintahinta kaikkineen olisi jossain 20 000 euron kieppeillä. Mutta sen jälkeen lämmitys olisikin melko lailla ilmaista. Maalämpö olisi siis investointi, joka maksaa itsensä suhteellisen järkevässä ajassa takaisin - riippuen tietenkin, millaisista lämmityskuluista lähdetään liikkeelle.
Toinen hittituote nyt on ilma-vesilämpöpumppu (kyllä - tarkistin oikeinkirjoituksen googlella). Sen ideana on, että lämpöpumpputekniikalla tuotetaan lämpöä, joka siirretään veteen ja samalla kertaa tuotetaan lämmin käyttövesi sekä lattialämmityksen tarvitsema lämmitysvesi. Hankintahinta on maalämpöä huokeampi ja asentaminen yksinkertaisempaa.
Systeemi onkin kovaa vauhtia korvaamassa vanhat öljylämmitysjärjestelmät. Lämpöpumpputekniin ylivoimaisuus on siinä, että lämmön raaka-aine ei katoa koskaan. Tilastojen mukaan lämmintä ilmaa on maailmassa tarjolla jopa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Samaa ei voi sanoa öljystä. Senhän piti loppuman maaperästä jo kymmeniä vuosia sitten.
Ja kolmantena nousevana trendinä ovat aurinkopaneelit ja aurinkokeräimet. Niissä lämpö saadaan taivaalta ja aurinkoenergia muunnetaan joko lämmöksi tai sähköksi. Aurinkojärjestelmissä kilpailu on tällä hetkellä huimaa. Markkinoita valtaavat niin paikalliset energiayhtiöt kuin ovelta ovelle- kauppiaatkin. Paneelien tuotantohinta laskee joka vuosi, joten kokonaisinvestointikin halpenee suhteessa jatkuvasti. Hankinnassa on syytä olla tarkkana ja laskea systeemin säästöt erittäin tarkkaan.
Mitä opin?
Opin sen, että lämmittämiseen on olemassa erittäin kilpailukykyisiä ja ennen kaikkea ekologisia vaihtoehtoja - jotka ovat ekologisia myös kukkarolle. Sen lisäksi opin, että nykyinen sekajärjestelmämme on ehkä huonoin kombo kaikista. Mutta lämpöä se tuottaa ja aina on talvista selvitty ilman, että kämmenet kasvavat karvaa. Ja opin siis sen, että remonttikohteisiinkin on saatavilla uusia tuulia, jos vinkkejä kysyy ammattilaiselta.
Itse olen edelleen eniten kiinnostunut maalämmöstä. Tosin nyt rinnalle nousi idea tuosta uudesta ilma-vesilämpöpumpusta. Kun kelit muuttuvat kokonaisuutena lämpimään suuntaan, niin Suomessakaan ei tarvitse välttämättä varautua kuukauden kestäviin tulipalopakkasiin (termi, jota en koskaan tajua!). Tällöin jo nykyiset ilmalämpö-tekniikkaan perustuvat järjestelmät pitävät mökin lämpöisenä läpi vuoden - varsinkin, jos talossa on lisänä meidän tyyliin erittäin trendikäs takka!
Vinkkejä kannattaa kysyä aina ammattilaiselta ja Lappeenrannan K-Rauta pystyy auttamaan myös maallikkoa silloin, kun vilu uhkaa tai remontti on ajankohtainen. Kiitos vielä kerran Vesa Kiljuselle tarinatuokiosta. Kysyin Vesalta vielä lopuksi, että olenko ainoa täystumpelo maallikko, joka tyhmiä kyselee. En onneksi ole. Pääsääntöisesti isojen remonttien suhteen nykyremontoijat ja rakentajat ovat sen verran itseoppineita, että ennen K-Rautaan astumista, on verkosta haettu vinkkejä omien mielipiteiden tueksi- Rautakauppaan astutaankin sisään monesti suoraan oman idean kanssa.
Lämmintä syksyä kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Älä arkaile, vaan kommentoi - pysy kuitenkin asialinjalla!