Vain toimiston elämää

 

Jälleen on Hirvensalmen Satulinnan kartanon pöytä täytetty toimistomaailman ammattilaisilla. Toinen toistaan tunnetummat konttorivelhot ovat kokoontuneet yhteiselle aterialle. Pöydän päässä istuu Toni - mies, jolla on lähes kahdenkymmenen vuoden kokemus eri tasoisista valkokaulusduuneista. Hänen tuotoksiaan ovat ihastelleet esimiehet, toimitusjohtajat ja asiakkaat. Mies kuuluu hallitsevan koko windows-ympäristön viimeistä piirtoa myöten. Mutta tänään hänen teoksiaan on muokattu uuteen uskoon kollegoiden ja kanssakärsijöiden toimesta.

- No niin, tervetuloa kaikki jakkupukuiset naikkoset ja bleiseripellet tänne Vain toimistoelämään Tonin päivään. Mehän ei tosiaan tunneta juuri toisiamme, vaikka totta kai olen teidän tekeleitä joutunut katselemaan milloin missäkin merkityksettömässä palaverissa. Kyllä tässä maailmassa kuitenkin todelliset osaajat ovat harvassa. Totta kai mua jännittää olla täällä pöydän päässä ja blaa blaa blaa muita kliseitä...

*kling kling kling*

Ensimmäisenä kristallilasin reunaan kilistää Pirjo, Päijät-Hämeen rakennusvalvontaviraston toimistopäällikkö. Hän on tehnyt uuden version yhdestä Tonin hitistä.

- Joo, moi Toni. On kunnia istua täällä sun kanssa ja mähän olen siis ihaillut sun tuotteita jo vuosia. Sieltä oli tosi vaikea valita vain yhtä joukosta. Mä otin käsittelyyn nyt kuitenkin yhden ikuisen klassikon...
- Oota hetki, mä arvaan. Sä teit sen mun Power Point esityksen valtakunnallisilla esimiespäivillä vuonna 2005 aiheesta "toimiston rutiinit ja pitkästymisen ehkäisy laman kourissa". Se kyllä kaipasikin päivittämistä.
- Ei oo totta - sä arvasit! Mistä sä saatoit arvata! Ihanaa - mua niin jännitti tän tekeminen uusiksi, koska kyseessä on jotenkin niin iso teos. Mut sit mä rohkaisin itseni. Toivottavasti tykkäät.

Seuraavana Hirvensalmen pöytä mykistyy. Power point -esityksen slidet vyöryvät katsojien silmien edessä. Toni koettaa pidätellä kyyneleitään. Hän näkee lähes viisitoista vuotta vanhan esityksen täysin uusin silmin. Vanhaan versioon oli lisätty animaatiot. Legendaariset tanssivat muurahaiset kantavat kirjaimia ja mukaan on lisätty jopa äänitehosteita, joita vanha Power point ei edes mahdollistanut. Esityksen päätyttyä Toni rientää halaamaan Pirjoa ja kuiskaa
- Sä teit siitä täydellisen. Tollanen sen kuuluikin olla. Mä oon niin onnellinen, että tuo vanha esitys heräsi uudelleen eloon. Kiitos Pike!

Pöydän ääressä keskustellaan kiivaasti siitä, millaista elämä toimistoissa oli ennen. Porukkaa oli niin paljon, että työtehtäviä sai jonottaa. Myös kosteanhuuruiset perjantai-iltapäivät vilahtavat puheissa.
- Joo, kyll ennen pikkujouluissa sai sihteereitä kouria ihan toisella tapaa kuin nyt. Pikkujoulujakin oli vähintään kolmet vuodessa ja yleensä marraskuusta alkaen kaikki perjantait vastasivat nykyisiä kevyt-pikkujouluja. Enää ei ketään saa kouria, eikä nipistellä. Toimiston uudet tyttöset ovat heti haastamassa oikeuteen tai vähintään uhkaavat somella, jos menen metriä lähemmäs. Eikä se dokaaminenkaan ole samaa kuin ennen.

- Milloin sä sit laitoit korkin kiinni?
- No se oli siinä toisen hoitoonohjauksen jälkeen. Silloin mun pomo sanoi, että tätä nyt on niin vaikeaa enää katsoa sormien läpi. Ja samalla sitten lähti toinen vaimokin ja ostin oman omakotitaloni kolmannen kerran pankilta. Ajattelin, että eiköhän tässä ole aika lopettaa juominen kokonaan. Täytin sitten elämän maratoneilla ja Lions-klubilla.

*kling kling kling*

Toisena on vuorossa Matti. Uudenmaan ELY-keskuksen palvelupäällikkö. Matti on osoittautunut viikon aikana huumorimieheksi ja hän on ollut kaikkien naisten naurattaja. Iltapäivälehdissä on kilpaa veikkailtu, että kenen kanssa Matilla on iltaisin sutinaa kartanon makuukammarissa. Tällä kertaa Matin tehtävä ei ollut mitenkään naurettavan helppo.  Hän on tuskaillut Tonin tekemän Excelin kanssa. Mutta vihdoin versio on valmis esitettäväksi.

- Tota noin Toni, kiitos kun sain ottaa yhden sun klassikon käsittelyyn. Tämä oli mulle henkilökohtaisesti iso juttu. Noi sun excel-taulukot on ollu mulle suurena inspiraationa ja halusin antaa tälle yhdelle ikivihreälle uuden elämän.
- Ei oo totta, sä oot tehnyt mun työvuorosuunnittelutalukon uusiksi. En malta odottaa, miltä se näyttää. Hyppää stagelle, pliis!

Matti menee pöydän toiseen päähän ja kytkee kannettavansa videotykkiin. Mutta kuten aina, kone ei meinaa yhdistyä tykkiin. Ensin etsitään sopivaa adapteria ja sen jälkeen koetetaan saada kone yhdistymään tykin näyttöön. Kun homma ei ota onnistuakseen, ehditään jo kutsua Satulinnan talonmieskin paikalle. Puolen tunnin hikisen painin jälkeen kankaalle vihdoin heijastuu Matin tekemä uusi versio excelistä.

- Aivan huikeeta - sä sait sen elämään ihan uudella tapaa. Mistä ihmeestä sä keksit nuo kaavat - se mun tekele on pelkkä kalpea solujoukko tohon sun mestariteokseen verrattuna. Tules tänne iso poika, niin halataan!!
Jälkiruuan aikana puheet kääntyvät esimiehiin. Jokaisella on heittää pyötään tarinoita esimiehistä vuosien varrelta. Nauru raikaa yli järvenselän. Melkoisia sekopäitä on toimistojen johdossa näkynyt.
-...joo ja sitten se toimari sanoi, että anna olla viimeinen kerta, kun teet sadan tonnin kuprun budjettiin. Ja kuvitelkaa, ainoa asia mitä tein oli, että tilasin kopiopaperin tuhannen riisin sijasta tuhat lavaa! No totta kai meidän piti vuokrata kaupungin piikkiin oma varasto niille kopiopaperilavoille ja ehtihän niistä osa mennä vanhaksikin. Ja luultavasti Espossa vieläkin joku toimisto printtaa mun tilaamalle paperille...
- Ei hitto Masa - sä oot kyll kuolematon tohelo!

*kling kling kling*

Lasin kilinä kuuluu pöydän pimeimmästä nurkasta. Siellä istuu Ritu, joukon hiljaisin osallistuja. Ritu on suurehkon teollisuuskonsernin viestintävastaava ja joutui Hirvensalmelle pikahälytyksellä, kun alunperin joukkoon valittu Seppo nyrjäytti nilkkansa ja jäi kolmen kuukauden saikulle.

- Joo, Toni ja kumppanit - kiva olla täällä teidän kanssa, vaikka aikaa tässä tuhlaantuukin. Ymmärrätte varmaan, että mun tason osaajalla olisi ajalle tärkeämpiäkin ottajia kuin nää bulkkikoulutukset. Mun motiivit tähän versioon oli ehkä vähän toisenlaiset kuin muilla. Mulle sä et Toni todellakaan ole mikään idoli. Tutustuin noihin sun tekemiin viestintämatskuihin ja tunsin kyllä suurta häpeää. Tollasta paskaa en ole nähnyt sitten kirjoituskoneiden ja lankapuhelimien. Kyllä mun vinkki viestinnän ammattilaisena on, että pysy poika powereissa ja exceleissä ja jätä nämä tiedottamiset oikeille ammattilaisille. Tässä on mun versio sun "klassikosta" eli toimiston kuukausikirjeestä Makkosen rakennuksen infratiimille vuodelta 1998.
- No mä olin tossa aika nuori...
- Älä selitä, ei tollasta scheebaa kukaan nuoruuttaan tee! Kyllä tässä on kyse ihan amatöörien puuhastelusta. Kielioppivirheitä oli enemmän kuin Lindholmin Ollilla väärinlaulettuja nuotteja. Ja tekstikin on kuin Sillanpää piripäissä hoilaamaa. Luulis hävettävän!
- No joo, on sulla tossa pointti.

Pöydässä on vaivaantunut tunnelma. Iloinen ja riemukas kupla on puhjennut ja fiilis on täynnä normaalia toimistoangstia. Kukahan hullu ton viestintänatsin kutsui tänne. Päät painuvat alas ja jokainen koettaa löytää oman kahvikupin pohjalta vastauksen.

- No tässä nyt on tää mun muokkaama tiedote - mitäs jengi on mieltä? Käytin siinä tollasta vähän pirteää ja uudempaa fonttia ja sijoittelin väliin tollasia pirteämpiä kuvia. Tätä ei sit oo tehty millään Wordillä, vaan käytin ihan oikeaa julkaisuohjelmaa. Kyll niillä saa aina rouheeta jälkeä aikaan.
- Joo, kiitti vitusti Ritu - mulle on ihan sama noi sun julkaisus. Mä lähen nyt menee ja taidan kymmenen vuoden raittiuden kunniaksi narauttaa korkin kunnolla auki. Ja mites ois Pike, nähdäänkö tuolla saunalla puolen tunnin päästä, wink wink!